-------Takaisin etusivulle-------- -----Taakse päin-----
Väinö Valtteri Linna syntyi 20. Joulukuuta 1920 Urjalassa, Suomen Tasavallassa. Linna vietti elämänsä alku osan maaseudulla, kunnes 18-vuotiaana muutti kaupunkiin tehtaisiin töihin. Jatkosodan alkaessa Linna liittyi mukaan kuten suurinosa muustakin kansasta. Sodan päätyttyä hän palasi takaisin tehdas töihin ja alkoi siinä sivussa kirjoittamaan kirjojaan. Väinö Linna julkaisi muutaman teoksen (muunmuassa "Päämäärä" vuonna 1947) ennen Tuntematonta sotilasta. Tuntemattomasta sotilaasta tuli menestys ja siitää saamillaan varoilla Linna osti maatilan ja muutti sinne asumaan. Siellä hän alkoi kirjoittaa Pohjantähti-Triologiaa.
Syntynyt/kuolut: 20. joulukuuta 1920 - 21. huhtikuuta 1992 (71-vuotta)
Puoliso: Kerttu Linna
Lapset: Sinikka Linna ja Petteri Linna
Ammatti: Kirjailija
Esikoisteos: Päämäärä
Pääteokset: Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla
20. Joulukuuta 1920 Urjalassa syntyi poika lapsi Hämäläis torppali ja maatyöläis sukuisille Maija (Nyman) Linnalle ja Vihtori Linnalle. Väinö Linna oli perheensäkymmenestä lapsesta seitsemäs. Perheessä oli ollut häntä ennen kaksi Väinöä. Väinö Ilmari ja Väinö Olavi, jotka kuolivat tuberkuloosiin (Samaan sairauteen kuoli myös Väinöjen Armas-veli).
Väinö Linnan isä oli Urjalassa sijaineessa Honkolan kartanossa torpparina, mutta sai elantonsa teurastajana. Vihtori Linna kuoli 1927 Reumaattiseen kuumeeseen, jolloin Vastuu perheestä jäi yksin äidille. Maija Linna meni töihin "Muonamuijaksi" kartanoon ja Velkalan ulkotilalla. Perheen toimeen tuloa haittasi merkittävästi Vihjtori Linnan jälkeensä jättämät velat. Perhe asui vielä hetken isän kuolemasta Väinön synnyinkodissa, kunnes heidän oli myytävä talo. Kartanon tarjosi Linnoille mökkiä kartanon mailta, johon he suostuivat.
Kahdeksan vuotiaana Väinö Linna meni kouluun, mutta koska hän osasi lukea jo viisi vuotiaana hänet siirettiin pian toiselle luokalle. Väinö huomasi jo varhain kykynsä keskittyä vaikkapa lehden lukemiseen vaikka ympärillä olisi ollut melua. Väinö löysi kansakoulun kirjastosta aaresaaren kaltaisia seikkailu kirjoja sekä suomalaisia historia ja sotasankari kirjoja. Myöhemmin hän siirtyi myös venäläisiin klassikkoihin kuten Dostojevskin, Gogolin ja Tolstoin. Väinö Linna ei ollut erityisen innokas opiskelija, vaikka menestyikin hyvin. Väinö itsde muistelee vanhempana hänen tekstiensä olleen jo tuolloin kieliopillisesti oikein, mutta niissä ei ollut mitään erityistä eloa tai ilmekkyyttä. Väinön vanhempi sisar, joka oli kotiapulaisena vakuutusjohtaja Aarne Kuusen perheessä Helsingissä, lähetti ja toi kotiinsa muun muassa erilaisia nuortenlehtiä sekä Kuusen perheen poikien Matti Kuusen ja Pekka Kuusen vanhoja vaatteita, mistä Linna vanhemmalla iällä leikillään arveli kulttuuriharrastusten tarttuneen häneenkin.
-
-
-
-
Talvisodan aikana Linna toimi väestönsuojelutehtävissä korttelinvartijana. Hänen tehtäviinsä kuului usein yövartiointia ja raivaustöitä Tampereella. Sodan päätyttyä Linna ikäluokka kutsuttiin tarkastuksiin. 4. Huhtikuuta 1940 Linna lähti armeijaan Riihimäen jalkaväkeen, josta hänet jo kahden viikon kuluttua siirrettiin aliupseerikouluun, ensin Lopeen (Launosiin) ja sitten Hausjärvelle (Ryttylään). Komennusta auttoi sillosien alokas Linnan valmiiksi laajat tiedot sotataktiikoista ja aseista.
Väinö Linna keskeytti työnsä velvollisuuden kutsuessa häntä rintamalle.
-
Vuonna 1946 Väinö Linnan esikoisteos "Päämäärä" valmistui. Kirjailija itse ei ollut tyytyväinen teokseen, joten hän kirjoitti sen uudelleen. Päämäärä julkaistiin vuoden 1947 keväällä. Teosta kuvattiin toivoa herättäväksi, mutta keskiverto romaaniksi.
Väinö Linna oli sodan jälkeen palannut takaisin työelämään Tampereen tehtaalle. Aamulla töihin ja illalla kotiin (Tai sitten toisin päin riippuen työvuoroista). Vapaa aikaansa Linna käytti tarinoiden krijoittamiseen. Ensimmäisen version kirjasta hän kirjoitti aina käsin. Se oli vähän niin kuin raaka versio. Väinö Linna etsi tarvitsemansa tiedot tampereen kaupungin kirjastosta. Kirjastonhoitaja maisteri Mikko Mäkelä kutsui nuoria kirjailijoita keskustelemaan kaikkia aihe alueita, mitkä kirjailijoita kiinosti. Tämä oli Linnan ensimmäinen kosketus kirjallisiin piireihin. Mäkelän piiriin kuuluminen auttoi myös Linnaa saamaan tukirahoja kirjojen kehitykseen.
Linnan työpaikalla Päämääärän julkaisuun reagoitiin siirtämällä kirjailija korkeampiin tehtäviin, jolloin kirjallisen tuotannon valmistamiseen jäisi enemmän aikaa.
Väinö Linnan kolmannen kirjan "epäonnistuttua" hän päätti siirtyä sotakirjallisuuteen. Itse sodassa olleenna hänellä oli hyvä kuva sodasta ja näki sen jopa positiivisessa valossa. Sota aikoina Linna oli saanut parhaat ystävänsä, syvimmät muistonsa, seikkaluja sekä uusi kuvakulma elämästä. Tuntemattomasta sotilaasta ei ollut tarkoitus tulla sota positiivinen kirja, mutta monet näkivät sen sellaisena. Linna ei halunnut antaa kunniaa sodalle, vaan heille jotka kestivät kaikki ne kokemukset. Suurin osa kirjan hahmoista perustuivat oikeisiin hahmoihin, joista hän tunsi monia.
Tuntemattomassa sotilaassa oli sekoittu Linnan omia kokemuksia sekä toisten kertomuksia. Linna kirjoitti kirjan häänelle ominaiseen tyyliin eli ensin kynällä raaka version. Linnan muistelmissa hän kertoo teosta kirjoittaessa tulleen usein umpikujia, joita oli pitänyt ratkaista jopa päiviä.
Kirjan kustantaja ei olettanut kirjasta tulevan mitään erikoista. Sotakirjoja kun tuli ja meni jatkuvasti. Painon pääjohtaja Yrjö A. Jäntti painatti kirjaa vain 4 300 kappaletta ja oletti niistä suurimman osan jäävän myymättä. 1954 vuoden joulumarkkinoille ilmestynyt Tuntematon sotilas oli kuitenkin suuri myyntimenestys. Vaikka se saikin paljon kritiikkiä oli myös paljon positiivista palautetta. Palautetta teos sai kokonaisuudessaab jopa 300 palsta metriä Kirjan raju huumori teki vaikutuksen suomen kansaan. Vastaava ei ollut tavanomaista tuohon aikaan. Kirjasta tehtiin nopeasti teatteri versio ja esitettiin moneen otteeseen. Jopa Suomen tasavallan tuolloinen päämies Urho Kaleva Kekkonen kävi useammassakin näytöksessä.
Tuntemattomassa sotilaassa on käytetty runsaasti symboliikkaa ja siitä voi nähdä Linnan ideologista ajatus maailmaa. Esimerkiksi kirjassa nähdään runsaasti riitaa ja tappelua, mutta myös sovintoa ja järkeilyä. Tämä symboloi Suomen kansan tapaa toimia. Vaikka erimielisyyksiä olisikin, niin lopuksi yhteisen hyvän puolesta sovitaan. Kirja esittää Suomen myös "sankarillisena" ja uhrina. Isänmaalisena ihmisenä Linna näki Suomen olleen sodissa nimenomaan uhri ja kirjassa näkee jatkosodan olleen oikeutettu.
Tuntemattomasta sotilaasta saaduilla varoilla Väinö Linna osti Mäkelän tilan Hämeenkyröstä (1955). Mäkelän tilalla Linna kirjoitti Pohjantähden-triologiaansa ja eli normaalia maalaisperhe elämää. Maalla Linna teki välillä askareita 1918 luvun tapaan, jotta osaisi kuvailla kirjassaan paremmin torpparin elämää.
-